Lain mukaan artikla, joka voi velvoittaa entiset puolisot tai sukulaiset pitämään entiset puolisot tai muut sukulaiset maksamalla heille tiettyjä maksuja. Avioeron jälkeen esimerkiksi entinen puoliso voi joutua maksamaan elatusapua lasten huollosta. Yleensä elatusavun maksaminen avioeron jälkeen suoritetaan lasten ikävuoteen saakka, mutta on olemassa tapauksia, joissa elatusmaksu maksetaan pidempään. Lisäksi tuomioistuin voi velvoittaa pitämään entisen puolison maksamalla hänelle elatuksen joko tietyn ajan tai elämän. On myös tapauksia, joissa myös lapsia vaaditaan tukemaan vanhempiaan.
Tähän mennessä puolisoiden, lasten ja vanhempien huoltoa koskevien järjestelyjen järjestys ja määrä on vahvistettu paitsi tuomioistuimella. Jotkut vapaaehtoiset päättävät tehdä elatusavustusta koskevan sopimuksen, joka huomasi heidät vakuuttamalla.
Entiset puolisot sopivat keskenään, jossa he suostuvat maksamaan elatusapua lasten ylläpitämisestä, kunnes he ovat täyttäneet 14 vuotta. Alimony saa aviopuolison, jonka kanssa alaikäinen lapsi asuu. Lapsella ja vanhemmalla (jonka kanssa lapsi ei asu) on 14-vuotiaana sopimus, joka velvoittaa vanhemman maksamaan elatusapua. Tässä tapauksessa vanhempien suostumus, johon lapsi asuu tai holhoojan tai huoltajan suostumus, on tehtävä ja vain silloin lapsen kanssa solmittu sopimus voidaan tehdä.
Elatusmaksu suoritetaan kuukausittain kiinteän prosenttiosuuden emoyrityksen tuloista, 25 prosenttia tuloista lasketaan, jos elatusmaksu maksetaan vain yhden lapsen elatuksesta. Kahden lapsen elatusapua varten lasketaan 33%. Kolme tai useampi lasta tuloista laskee 50%. On syytä huomata, että joissakin tapauksissa elatusapua ei makseta tietyn prosenttiosuuden muodossa. Tällöin vanhempien välinen sopimus osoittaa kiinteän maksun määrän. Joskus kiinteä maksu maksetaan tuomioistuimessa. Tuomioistuimen tällaisella päätöksellä voidaan varmistaa lapsen edun noudattaminen ja säilyttää avioliiton purkautuessa olemassa oleva rahavakuuden taso. Joskus vanhuuseläkettä maksetaan entisten aviopuolisoiden suostumuksella kalliin omaisuuden (talon, auton, auton) muodossa lapsen omistuksessa.
Jos vanhemmat eivät voi olla keskenään samaa mieltä ja määrätä maksujen määrä ja maksamismenettely, puoliso (jonka kanssa lapsi jää) esittää tuomioistuimelle hakemuksen ja sitten määrä ja menettely määrätään tuomioistuimissa.
Jos sopimuksen ehtoja ei noudateta ja jos sopimuksen ehto on ristiriidassa lapsen edun kanssa, asianomainen henkilö hakee tuomioistuimelta, jossa hän pyytää peritään elatusavustusta entisestä puolisosta. Jotkut koskevat myös tuomioistuinta, joka koskee sopimuksen peruuttamista tai vaatimusta elatusapua koskevan sopimuksen muuttamisesta.
Toisaalta puolison, joka on vastuussa alaikäisen lapsen ylläpidosta ja kasvatuksesta, on velvollinen ryhtymään kaikkiin toimenpiteisiin elatusavun keräämiseksi näihin tarkoituksiin.
Vanhempien, jotka ovat jääneet lapsen kanssa, ei kieltäytyvät saamasta elatusta entisestä puolisosta (joissakin tapauksissa toinen puolisoista kieltäytyy hyväksymästä elatusapua) lapsen huoltoa varten. Koska puolison elatusavun hylkääminen on Venäjän lainsäädännön vastainen.
Jos lapsen huoltoa ei makseta lasten huollosta, eikä kumpikaan osapuoli ryhtyä toimenpiteisiin, valtion holhoojaviranomaiset ja huoltajat puuttuvat tilanteeseen. Omasta aloitteestaan heillä on vaatimuksensa ja pyynnön saada lapsen huoltoa varten vanhempien (joskus kummastakin) elatusavustuksesta oikeus käsitellä tuomioistuimessa.
Jos kahdella tai useammalla lapsella on puoliso ja avioliiton jälkeen jokaisen vanhemman lapsi on jäänyt, heikommalla puolisolla on oikeus hakea pidätystä paremmasta puolisosta tuomioistuimessa. Tuen määrä vahvistetaan tuomioistuimessa ja maksetaan kuukausittain. Ennen päätöksentekoa tuomioistuin tutkii molempien vanhempien lasten elinoloja.