Jos käännetään kirjaimellisesti sana "anoreksia", saamme sanoja kuten "negation" ja "hunger", eli termi puhuu puolestaan. Mutta ruokahaluttomuus voidaan kutsua ruokahaluttomaksi, vai onko heillä erilaisia käsitteitä?
Anoreksia käsite lääkkeessä käytetään erillisenä sairaudena tai eräiden sairauksien oireina. Anoreksia on tietysti tauti, jossa ruokahaluttomuus ilmenee, mutta älä myös unohda, että ruokahaluttomuus voi aiheuttaa masennusta, negatiivisia psyko-emotionaalisia tiloja, erilaisia fobioita, somaattisia sairauksia, myrkytystä, lääkkeiden ottamista, raskautta. Oireena se on määritelmä, joka ei ole monet somaattiset sairaudet, jotka liittyvät ruoansulatuskanavan häiriöön tai muihin sairauksiin.
Jos hoidat anoreksiaa taudina, se voidaan jakaa anoreksiaan ja henkiseen. Anoreksia nervosa - syömishäiriöt, jolle on tyypillistä erityinen laihtuminen, joka aiheutuu potilaan omasta halusta, tahallisesta laihtumisesta tai haluttomuudesta saada ylimääräinen paino. Tilastollisesti se esiintyy usein tytöissä. Tällaisella ruokahaluttomuus on patologinen halu laihtua, johon liittyy voimakas fobia ennen lihavuutta. Potilaalla on vääristynyt käsitys omaa lukuaansa ja potilas osoittaa suurempaa huolta painonnoususta, vaikka potilaan näkökyvyn aikana potilaan paino ei ole noussut tai edes normaalia alhaisempi. Valitettavasti meidän aikanamme tällainen anoreksia ja ruokahaluttomuus itsessään ei ole harvinaista, ja jotkut jopa yhtäkkiä tulevat normiksi. Noin 75-80% potilaista on 14-25-vuotiaita tyttöjä. Syyt tällaiseen voimakkaaseen ruokahaluttomuuteen jakautuvat psykologisiin eli lähisukulaisten ja sukulaisten vaikutukseen potilaaseen, geneettiseen alttiuteen ja sosiaalisiin syihin eli jonkun figurin asentamiseen ihanteeksi tai idoliin, jäljitelmän tapaan. Tätä sairausmuotoa pidetään naisten anoreksia.
Anorexian diagnosointi on helppoa ja varsin todellista. Ensimmäiset merkitykset anoreksiaa, jotka voidaan yksilöidä itsenäisesti ja ilman lääkärin apua, ovat kyvyttömyys lihoa ennenaikainen ikä, eli henkilön pituuden aikana paino ei ole saavutettu. Myös tällaisen painon menetyksen voi aiheutua itse potilasta, toisin sanoen potilas yrittää ottaa mahdollisimman paljon ruokaa väittämällä, että se on uskomattoman täynnä, vaikka testin aikana paino saattaa olla normaalia tai jopa normaalia alhaisempi. Vastaavasti potilas yrittää poistaa ruokaa, joka tarkoituksellisesti aiheuttaa oksentelua, ottaa laksatiivit, lihasten hyperaktiivisuuden eli liiallisen liikkuvuuden, potilas voi ottaa suppressaarista ruokahalua (desopimon, mazindoli) tai käyttää diureetteja. Lisäksi potilaan oireetologinen syy voi johtua siitä, että hänellä on vääristynyt käsitys omaa kehostaan, ajatus tuhoavan paino pysyy paranoian muodossa ja potilas uskoo, että hänen painoaan on normi. Yksi epämiellyttävä diagnoosi on myös naisten sukupuolielinten surkastuminen ja seksuaalisen vetovoiman puuttuminen. On myös monia henkisiä oireita, kuten ongelman kieltämistä, unihäiriöitä, syömishäiriöitä ja ruokailutottumuksia ja niin edelleen. Tämän taudin hoidossa on tärkeintä perhepsykoterapian parantaminen, potilaan yleisen tilan parantaminen, käyttäytyminen ja viestintä. Farmakologiset menetelmät ovat tässä tapauksessa vain lisäys edelliseen hoitoon, toisin sanoen ruokaan, joka stimuloi ruokahalua ja niin edelleen.
Henkisen ruokahaluttomuuden osalta tätä voidaan selvästi kutsua ruokahalun ja ruoan saannin menetykseksi, jolle on tyypillistä potilaan oman halun aiheuttama painon lasku, motivoimalla se masennustilanteen läsnäololla ja katatoottisella tilalla, jota stimuloivat myrkytyksen hämmennykset. Tämä sairaus johtuu useista paranoiasta. Tällaisen ruokahaluttomuuden hoidon tulisi pyrkiä palauttamaan itsenäinen ateria, joka muodostaa normaalin käsityksen itse kuvasta, joka palauttaa potilaan normaalin painon ja tietenkin moraalisen ja henkisen tuen sukulaisille.
Tästä artikkelista näemme, että anoreksia taudiksi ja monien somaattisten sairauksien oireeksi kutsumme syömishäiriön syyksi, mutta anoreksia kutsutaan yksinkertaisesti nälän puuttumisesta tuskin mahdollista. Paitsi patologiset prosessit kehossa aiheuttavat anoreksia, mutta henkisiä ja hermostoa. Perheen ärtyneisyys, masennus, ei pysyvät psyko-emotionaaliset olosuhteet eivät ole harvoin aiheuttavia anoreksiaa, joka sitten johtaa taudin erittäin raskaaseen muotoon. Tämän välttämiseksi tarvitsemme ensin hyviä suhteita perheeseen, herkkiä ja sympaattisia läheisiä ja tuttuja ihmisiä. Tarvitsemme hyvän ja normaalin ruokavaliota, pidämme kiinni suoraan ruokavaliosta, älä syö liikaa ja älä ravitse ruokahalua. Valitettavasti anoreksia ei tarkoita sitä, että vanhemmat eivät ole kunnolla kehittäneet lapsiaan. Henkilökohtainen, kulttuurinen ja sosiaalinen luonne monissa edistävät ruokahaluttomuutta.